Tää menee vaan ihkuttamiseks, valitan.

Tänään olin koulussa epätoivon partaalla Photoshoppauksen tunneilla, suutuin ATK:n tunnilla kaavioon, rakastuin taas lukiessani Telenya ja ikävystyin kaksoistutkinnon infotilaisuudessa.
  Antti kävi aamulla tunnilla juttelemassa kanssamme hetken. Hän antoi kiitosta minun ja Tiinan tekemisille siellä. Osasin vain hymyillä typerästi sen puheen aikana. Ensin koko juttu kuulosti siltä että olin tehnyt jotain väärin, ja lopulta anteeksipyynnöltä.
  Kun aloin lukea Telenya, Poro hyppi viereeni udellen mitä kirjaa luin. Juttelimme sitten hetken Oscar Wildesta (sen oli pakko korjata mun lausumistani), ei muuten heti uskoisi että Poro olisi koskaan edes koskenut Oscar Wilden kirjoittamaan tekstiin. Poro lähti jo pois, mutta palasi heti takaisin ja sanoi jotenkin näin: "Yleensä ikäisesi eivät Lue Oscar Wildea, lue sitä nyt nautinnolla".
  Puheen välissä oli sellaisia hassuja taukoja, joiden kohdalla vain tuijotimme toisiamme silmiin. Tuntui aivan kuin Poro olisi yrittänyt löytää silmistäni todisteen siitä että jokin on vialla. (Katkennut verisuoni tarkoittaa alkoholin liiallista käyttöä, laajentuneet pupillit huumeiden käyttöä ja punaiset silmät masentuneisuudesta johtuvaa itkemistä.)

Kotona tein vuosiin ensimmäisen kerran vohveleita. Kananmunissa oli napanuoralta näyttävä juttu, aloin ajatella mitä niistä olisi tullut jos.. Ja menin vessaan oksentamaan inhosta. Lintuparat.
  Siivosinkin. Valmistelin huomista kerhokertaa. Katsoin American Beautyn ja mieleni tekee kirjoittaa hiljaisesta epätoivosta, katsotaan mitä saan aikaan.

OXOXOXOXOXOXOXOXO, peikkosi.